|
Moderni tiede on tehnyt havainnon, että kohdassa missä kaksi eri merta kohtaavat, niiden välissä on este. Tämä este jakaa meret niin, että jokaiselle merellä on oma lämpötilansa, suolaisuus ja tiiviys [1]. Esimerkiksi, Välimeren vesi on lämmintä, suolaista ja vähemmän tiivistä verratuuna Atlantin valtameren veteen. Kun Välimeren vesi yhtyy Atlanttiin Gibraltarin salmen yli, se menee useita satoja kilometrejä Atlanttiin 1000 metrin syvyydessä omalla lämpötilallaan, suolaisuudellaan ja vähemmän tiivis-ominaisuuksillaan. Välimeren vesi vakautuu tässä syvyydessä [2]. (kts. kuva 1) 
Kuva 1: Välimeren vesi menee Atlantin veteen Gibraltarin salmen yli omalla lämpötilallaan, suolaisuudellaan ja vähemmän tiivisominaisuuksillaan, johtuen esteestä näiden kahden meren välillä. Lämpötilat on merkitty Celsius-asteina(C°). (Marine Geology, Kuenen, s.43, pienellä tehostuksella)
Vaikka on suuria aaltoja, vahvoja virtoja ja vuorovesiä näissä merissä, ne eivät ylitä tai sekoita tätä estettä. Pyhä Koraani mainitsee, että kahden meren välillä on este, ja että ne eivät ylitä sitä. Jumala on sanonut:
"Hän on avannut kummallekin merelle vapaan vyöryn, niin että ne kohtaavat toisensa, vaikka niiden välillä onkin raja, jota ne eivät saa ylittää."
(Koraani, 55:19-20)
Mutta kun Koraani puhuu jakajasta makean ja suolaisen veden välillä, se mainitsee "kieltävästä erotuksesta" esteen kanssa. Jumala on sanonut Koraanissa:
Juuri Hän pitää erillään kahdenlaiset vedet. Toinen on makea, janoisia virkistävä vesi, toinen taas suolainen ja katkera, ja kummankin välille Hän on asettanut aitauksen ja ylipääsemättömän esteen." 
(koraani, 25:53)
Joku saattaa kysyä, miksi Koraani mainitsi erotuksen kun puhutaan makean ja suolaisen veden jakajasta, mutta ei maininnut sitä kun puhuttiin kahden meren jakajasta?
Moderni tiede on löytänyt, että siellä missä makea ja suolainen vesi kohtaavat, on tilanne erilainen kuin siellä missä kaksi merta kohtaa. On huomattu, että mikä eroittaa makean veden suolaisesta on "pyknokliininen alue merkityllä tiiviyden jatkumattomuudella erottaen kaksi kerrosta."[3] Tämä jakaja (erotuksen alue) on erilainen suolaisuudessa kuin makea vesi tai suolainen vesi [4]. (kts. kuva 2)
Kuva 2: Vaakasuora osio näyttää suolaisuuden (osaa tuhatta ‰ kohti)siellä missä suolainen ja makea vesi kohtaavat. Me voimme nähdä tässä "väliseinän" (erotuksen alueen) näiden kahden eri veden välillä. (Introductory Oceanography, Thurman, s. 301, pikku tehostuksella)
Tämä tieto on löydetty vasta äskettäin, käyttäen kehittyneitä laitteita mittaamaan lämpötilaa, suolaisuutta, tiiviyttä, happi-liukoisuutta jne. Ihmissilmä ei voi nähdä eroa kahden meren välillä, jotka kohtaavat, paremminkin kaksi merta näyttävät yhdeltä ja samalta mereltä meille. Kuin myös, ihmissilmä ei voi nähdä eroa suolaisen ja makean veden erotuksen kohdassa kolmeen eri tyyppiin: make vesi, suolainen vesi ja erotus.
Alaviitteet
(1) Principles of Oceanography, Davis, s. 92-93.
(2) Principles of Oceanography, Davis, s. 93.
(3) Oceanography, Gross, s. 242. Kts. myös Introductory Oceanography, Thurman, s. 300-301.
(4) Oceanography, Gross, p. 244, ja Introductory Oceanography, Thurman, s. 300-301
|
